Väärän kokoinen sähköjohto lämpenee, aiheuttaa jännitehäviötä ja pahimmillaan tulipalon riskin - siksi kaapelin mitoitus ei kannata jättää arvailun varaan.
Miksi poikkipinta-ala ratkaisee
Liian ohut johto kuumenee virran kulkiessa läpi ja aiheuttaa jännitehäviötä, mikä näkyy esimerkiksi himmenevinä valoina tai heikosti käynnistyvänä moottorina. Veneessä riski korostuu, koska tärinä, kosteus ja lämpötilavaihtelut rasittavat johtoja enemmän kuin kiinteässä asennuksessa.
Mitkä tekijät vaikuttavat mitoitukseen
Oikea poikkipinta-ala riippuu kolmesta asiasta: laitteen ottamasta virrasta (ampeeria), johdon pituudesta (edestakainen matka akulta laitteelle ja takaisin) sekä sallitusta jännitehäviöstä. Mitä pidempi johto tai suurempi virta, sitä paksumpi johto tarvitaan saman jännitehäviön pitämiseksi kurissa.
Yleisiä nyrkkisääntöjä
Venesähkössä käytetään yleensä tinattua monisäikeistä kuparijohtoa, joka kestää tärinää ja kosteutta paremmin kuin yksisäikeinen johto. Suurempaa virtaa vaativat laitteet, kuten ankkurivinssit ja keulapotkurit, tarvitsevat usein selvästi paksumman johdon kuin esimerkiksi valaistus.
Sulakkeet ja liittimet
Jokainen piiri tulee suojata oikein mitoitetulla sulakkeella, joka vastaa johdon kestämää virtaa - ei laitteen nimellisvirtaa. Katso venesähkö-oppaamme koko sähköjärjestelmän suunnitteluun ja akun kytkentäoppaamme akkuliitäntöihin.
Yhteenveto
· Mitoita johdon poikkipinta-ala virran, matkan ja sallitun jännitehäviön mukaan - älä arvaa.
· Käytä venekäyttöön tarkoitettua tinattua monisäikeistä johtoa.
· Suojaa jokainen piiri johdon kestämään virtaan mitoitetulla sulakkeella.
