Paperinen merikartta on fyysinen painettu kartta, joka sisältää yksityiskohtaisen graafisen esityksen meren tai muiden vesien ominaisuuksista ja navigointitiedoista. Se on yleensä valmistettu paperista tai vastaavasta materiaalista, joka on kestävä ja vedenkestävä.
Paperisissa merikartoissa on yleensä mittakaava, joka ilmaisee kartan suhteen todelliseen maastoon tai vesistöön. Ne voivat kattaa laajoja alueita, kuten valtameriä tai merenrantoja, tai ne voivat olla pienemmälle alueelle keskittyviä, kuten satama-alueita tai vesireittejä.
Merikartat sisältävät runsaasti informaatiota, kuten syvyyskäyriä, rantaviivoja, satamia, navigointimerkkejä, vaarallisia alueita, vesiväylien sijainteja ja muita navigointiin liittyviä tietoja. Ne voivat myös sisältää tietoja virtauksista, vuorovesistä, merivirroista ja muista merenkulun kannalta tärkeistä tekijöistä.
Paperiset merikartat ovat perinteinen ja edelleen käytössä oleva navigointiväline vesillä. Ne ovat luotettavia, helppolukuisia ja niitä voidaan käyttää ilman sähköä tai muita teknisiä laitteita. Merenkulkijat, veneilijät ja muut vesillä liikkuvat käyttävät paperisia merikarttoja navigoidessaan turvallisesti ja suunnitellessaan reittejä vesillä.
On kuitenkin huomattava, että nykyaikaiset elektroniset navigointijärjestelmät ja karttasovellukset ovat yleistyneet ja tarjoavat entistä tarkempia ja reaaliaikaisempia tietoja.